tiistai 10. tammikuuta 2012

Rosa Liksom: Hytti nro 6

Rosa Liksomin Hytti nro 6:n aihe kuulosti lupaavalta, olenhan itsekin haaveillut joskus junamatkasta Siperian halki. Vielä en ole sitä reissua toteuttanut, eikä kyllä ainakaan tämän kirjan perusteella tekisi mielikään, sen verran vastenmielisen kuvan Liksom matkasta luo. Kaikki on likaista, nuhjuista ja hikistä, koko ajan juodaan vodkaa, rähistään ja puhutaan rivouksia. Kansiliepeessä kirjan sanotaan olevan "rujon kaunis kasvutarina", mutta minulle sitä rujoutta oli vähän liikaa.


Pari häiritsevää yksityiskohtaa: kirjassa mainittiin Bulkakovin Mestari ja Margarita - miksei siitä käytetä kirjan suomenkielistä nimeä Saatana saapuu Moskovaan? Ja miksi hotellivoucher kirjoitetaan voutcher (moneen kertaan vielä, eli ei ollut yksittäisestä painovirheestä kyse)? Pikkujuttuja, mutta kun kirja muutenkin ärsytti niin nämäkin pistivät silmään.

Olen lukenut muutamia Liksomin kirjoja aikaisemminkin, ainakin Yhden yön pysäkin ja Kreislandin, ja niistäkään en suuremmin tykännyt, joten en ole yllättynyt ettei tämä Finlandia-voittajakaan minulle kolahtanut. Taidan lopettaa itseni kiusaamisen ja jättää Liksomit suosiolla muille.

Hesarin tuoreimmassa Kuukausiliitteessä on iso juttu Liksomista (lehden kansi näkyy tuossa yläpuolella olevassa kuvassa).


Rosa Liksom: Hytti nro 6 (WSOY 2011)
187 sivua

7 kommenttia:

  1. Liksomin kirja on hyvä esimerkki siitä, eyyä se herättää ihmisissä erilaisia tunteita. Itse pidin kirjasta paljon, pidin sitä ajoin jopa runollisena, huolimatta kaikesta rumuudestaan.

    Itse puolestani ihmettelen, miksi Bulgakovin kirja on alunperin suomennettu noin, sillä alkuperäinen nimi tuo esiin paljon paremmin kirjan muodon ja rakenteen.

    VastaaPoista
  2. Minulla on tämä lukupinossa ja ajattelin ehtiä lukea sen pian. En oikeastaan odota tältä mitään, en ole aiemmin lukenut Liksomia ja Finlandia-voittajat eivät viime vuosina ole oikein iskeneet.

    VastaaPoista
  3. Minä en aio tätä edes yrittää. Ei ole mikään kannanotto, mutta tiedän aika varmasti, ettei uppoaisi minuun. :)

    VastaaPoista
  4. Aion jossakin vaiheessa lukea tämän, vaikkakin pelkään että kirjasta menee minulta paljon ohi. Olen kuullut, että tässä on paljon viittauksia eri teoksiin, enkä välttämättä edes hoksaa niitä kaikkia :/

    VastaaPoista
  5. Minä en hoksannut teos- enkä muitakaan viittauksia, mutta pidin silti kirjasta. Minustakin se oli runollinen ja kaikesta rumuudestaan huolimatta kauniskin, hieno kirja. Ymmärrän kyllä, miksi siitä voi olla pitämättäkin.:)

    VastaaPoista
  6. Tämä on kyllä varmasti mielipiteitä jakava kirja, mutta sehän on vain mukavaa, syntyypä ainakin keskustelua. :)

    Tuulia: minäkin olin kuullut etukäteen että viittauksia on, ja kansiliepeessäkin mainittiin että kirjan nimi on viittaus Tsehovin Sairashuone nro 6:een. Sitä en ole lukenut, ja epäilen että muutkin mahdolliset viittaukset saattavat olla venäläisen kirjaillisuuden suuntaan, joka minulle on aika vierasta. Ehkä kirjasta olisi saanut enemmän irti jos olisi hoksannut noita viittauksia.

    VastaaPoista
  7. Mie pidin tästä, en nyt ihan tavattomasti mutta kuitenkin. Olenkin rappioromantiikan ystäviä, ja siksi nuhjaantunut Venäjä imaisi. Vodkanjuonnista en niinkään perustanut.

    Saatana saapuu Moskovaan - kas siinä käännöskukkanen. Kirja kun on venäjäksi Master i Margarita, eli Mestari ja Margarita. Luullakseni on Liksom halunnut kritisoida hölmöä käännöstä. Entinen venäjänopettajani ihmetteli myös, miten kirjan nimeksi on suomentunut Saatana saapuu Moskovaan. No, eipä ole ainoa jännästi suomennettu nimi kirjalle. :)

    VastaaPoista