Olin Pieksämäellä bookcrossaajien kesätapaamisessa. Kuuma kesäpäivä, piknik puistossa järven rannalla, paljon kirjoja ja kirjoista pitäviä ihmisiä - eipä paljon mukavampaa voisi olla!
Selvisin tapaamisesta kotiin yllättävän pienen kirjamäärän kanssa (se ei ole bc-tapaamisissa suinkaan itsestään selvää), mukaan tarttui vain viisi kirjaa.
Irene Némirovsky: Ranskalainen sarja (olen tykännyt valtavasti kaikesta Némirovskylta lukemastani, joten tämän lukemista odotan innolla)
Kate Mosse: Labyrintti (luin viime joulunpyhinä Mossen Kryptan, ja se oli mukavaa jännityshömppää, tämä lienee samaa osastoa)
Hanne Örstavik: Rakkaus ("oivaltava tarina rakkaudesta pohjoisen kaupungissa". Olen lukenut yhden Örstavikin kirjan (Kulunut aika) aikaisemmin ja se oli kai ihan ok, mutta tätä Rakkautta minulle erityisesti suositeltiin.
Sami Hilvo: Viinakortti (tämän olen halunnut lukea jo pitkään)
Liza Marklund: Turvapaikka (kesällä on kiva lukea dekkareita, ja Marklundista minulla ei ole aikaisempaa kokemusta.)
Varmasti hauska tapaaminen! Ja Viinakortti on kyllä hyvä. :)
VastaaPoistaOnpa jännä lukea, että Pieksämäellä on ollut tuollainen tapahtuma. Bookcrossaaminen on minulle tuntematonta, mutta kiehtovaa. Ja olen syntyisin Pieksämäen naapurista.
VastaaPoistaMarklundin Turvapaikka ei ole dakkari, vaan jatko-osa jonkinlaiseen dokumenttiromaaniin nimeltä Uhatut, jossa maahanmuuttajan kanssa avioitunut ruotsalaisnainen joutuu oikeaan kaikkien aíkojen helvettiin. Kiva tuollainen tapaaminen, ja jossain muualla kuin Helsingissä, missä kaikki tuntuu tapahtuvan.
VastaaPoistaKaroliina: oli tosi hauskaa, vaikkakin aika hikistä. :) Viinakortti kiinnostaa kovasti, taidan alkaa lukemaan sitä ihan lähiaikoina.
VastaaPoistaKatja: tuo oli hyvin spontaanisti järjestetty tapaaminen. Se meni suunnilleen niin että eräs pieksämäkeläinen bookcrossaaja ilmoitti keskustelufoorumilla, että tänne saa tulla, ja yllättävän moni sitten tulikin! Bookcrossaajat ovat yhtä innokkaita reissaamaan kuin heidän kirjansakin. :)
Kirsi: katselinkin että tuo ei taida ihan perusdekkari olla, mutta kun en ehtinyt asiaan tarkemmin perehtyä niin menin siitä missä aita oli matalin ja luokittelin sen dekkariksi, koska olen mielessäni luokitellut Marklundin dekkarikirjailijaksi (saattaa olla väärä käsitys sekin :)).