lauantai 13. elokuuta 2011

Muffineja ja matkoja

Sain P.S. Rakastan kirjoja-blogin Saralta tämän herkullisen blogitunnustuksen, suuret kiitokset! Jutun jujuna on kertoa oma lempiväri, lempiruoka ja haaveiden matkakohde. Tässä tulee:

Lempivärini on violetti. Pidän myös monista violettiin päin taittuvista punaisen sävyistä, pinkistä, fuksiasta, viininpunaisesta, vadelmanpunaisesta...Pukeutumisessa käytän myös paljon harmaata ja khakinvihreää. 

Lempiruoka onkin vaikeampi valinta. Lihaa en syö, mutta kasvis- ja kalaruokien suhteen olenkin sitten hyvin kaikkiruokainen. Vuodenaikaan sopivasti lempiruokani olkoon tällä hetkellä kantarellirisotto, johon löytyy mainio ohje Pumpkin Jam-blogista. Namnam!

Haaveiden matkakohteita on paljon! Tykkään matkustaa aina uusiin paikkoihin, joten haaveilen matkoista suunnilleen kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa en ole vielä käynyt. Yksi pitkäaikaisimmista haaveistani on safarimatka Keniaan ja Tansaniaan, olisi aivan huikeaa päästä näkemään (ja valokuvaamaan) villieläimiä savannilla ja kiipeämään Kilimanjarolle.

Viime viikolla kävin Ruotsissa Kolmårdenin eläinpuistossa. Kyllähän sielläkin hienoja eläimiä pääsee näkemään, mutta pohjoinen havumetsävyöhyke ei kuitenkaan ole ihan luonnollisin ympäristö näille uljaille olennoille.



Matkoista puheenollen, blogini hiljenee nyt hetkeksi, koska suuntaan lomareissuille ensin Kroatiaan ja sen jälkeen vielä uudestaan Ruotsiin. Matkalukemiseksi valikoitui Salman Rushdien Midnight's Children, koska 1) se on ollut pitkään luettavien pinossa, 2) se on pokkari eli pieni ja helposti mukana kulkeva, 3) se on englanninkielinen, joten luettuani voin jättää sen vaikkapa viralliseen Bookcrossing-hyllyyn odottamaan uusia lukijoita. Lisäksi kirjan päähenkilön syntymäpäivä on matkani alkamispäivä eli 15. elokuuta - tämä pieni detalji sai minut valitsemaan matkalleni juuri tämän kirjan eikä erästä toista vahvaa ehdokasta. (Hauska yhteensattuma on sekin, että kirjan kannessa on tässä merkinnässä mainittuja lempivärejäni.)

Nyt pakkaamaan. Vaikka rakastan matkustamista, inhoan pakkaamista. Tulen tänäänkin istumaan pitkiä toveja sängylläni tuijottaen vaatekaappini sisältöä ja huokaillen raskaasti. Ja laukkujen purkaminen matkan jälkeen on yhtä rasittavaa! Minulla pitäisi varmaankin olla erillinen matkapuvusto, jota voisi aina pitää valmiina matkalaukussa (ja joka jotenkin taianomaisesti puhdistaisi itse itsensä), jotta välttyisin näiltä kurjilta matkustamisen esi- ja jälkitöiltä. ;)

P.S.:The Sweetest Blog -tunnustus on jo tainnut kiertää aika monet seuraamani blogit, mutta haluan sen ojentaa edelleen Amman lukuhetkelle, Satun luetuille sekä uppoa hetkeen-blogille. Olkaa hyvät!

8 kommenttia:

  1. Kanttarellirisotto kuulostaa ihanalta, kanttarellit ovat kaikissa muodoissaan herkkua.

    Minäkin haaveilen matkasta juuri Keniaan ja Tansaniaan, sekä lisäksi Etelä-Afrikkaan, nuo olisivat sellaisia kerran elämässä must -reissuja. :)

    Yhdyn sanoihisi, pakkaaminen ennen reissuun lähtöä on aina yhtä rasittavaa, mutta laukkujen purkaminen on minulle vielä työläämmän ja rasittavamman tuntuista. Tuo ainavalmis matkalaukku itsestään puhdistuvine vaatteineen kuulostaa ihan loistavalta, sellaiselle todella olisi tilausta! ;)

    Ihanaa matkaa, nauti! <3 Kroatia on ihana ja satumaisen kaunis, ja siellä on hienoja kirjakauppoja! Jos mahdollista, kannattaa käydä myös Bosnia-Herzegovinan puolella, siitä maasta pidän vielä Kroatiaakin enemmän!

    Sara / p.s. rakastan kirjoja

    VastaaPoista
  2. Kiitos matkatoivotuksista, Sara! Olen suunnitellut piipahtavani Slovenian puolella Ljubljanassa, joten Bosnia-Herzegovinaan tuskin ehdin tällä reissulla. Pitää mennä sinne joku toinen kerta!

    VastaaPoista
  3. Kiitos tunnustuksesta ja mukavaa matkaa, Kroatian reissu kelpaisi mullekin! :)

    VastaaPoista
  4. Vastavisiitillä ollaan :)

    Ihanaa matkaa! Kuulostaa kyllä enemmän kuin hyvältä ja Kroatiaa ovat monet kehuneet kauniiksi.

    T. Valkoinen kirahvi, Opuscolosta

    VastaaPoista
  5. Kantarellit ovat mahtavaa herkkua, ja hyviä risottoja olen juuri päättänyt opetella tekemään. Karttelin niitä kotikeittiössä kauan, sillä yhdistin ruokalajin aina mielessäni kouluruokailun todella kuivaan ja kamalaan "risottoon". Alkuvuodesta Dubaissa söin kuitenkin ihan mieletöntä, ihanan kosteaa risottoa kalan kaverina, ja nyt vihdoin ostin oikein risottoriisiäkin kokeiluja varten. :)

    Minäkin inhosin pakkaamista, ja inhoan edelleen, mutta nykyisin jos saa pakata vain omat tavaransa, eikä tarvitse huolehtia lasten kamppeista, pakkaaminen tuntuu naurettavan helpolta. Sen sijaan laukun purkaminen on aina yhtä helvettiä! :D Se on tosiaan se matkailun puukotettava puoli.

    VastaaPoista
  6. Tänne olikin tullut monta uutta kirjoitusta viime käynnin jälkeen. Toivottavasti sinulla on mukava matka. Kävin Kroatiassa ja Montenegrossa pari vuotta sitten. Ihastuin maiden kauneuteen, siisteyteen ja siihen, ettei tarvinnut pelätä taskuvarkaita, kuten Italiassa.

    Inhoan pakkaamista edeltävää suunnitteluvaihetta, sitä kun täytyy miettiä mitä ottaa mukaan. Kun mukaan otettavat tavarat ja vaatteet on päätetty, itse pakkaaminen on kyllä ihan mukavaa.

    VastaaPoista
  7. Karoliina: kouluruokalan risotot olivat kamalia, ei ihmekään jos niistä on jäänyt traumoja! Onneksi itse voi tehdä parempia. :)

    Procyon: Kroatiassa oli tosiaan hyvin kaunista ja siistiä, ja siellä sai liikkua ihan rauhassa, ei ollut taskuvarkaita, kerjäläisiä eikä kaupustelijoita kimpussa ollenkaan. Viihdyin Zagrebissa tosi hyvin ja toistekin voisin sinne mennä.

    VastaaPoista