Tähän keksisin useampiakin vastauksia. Tykkään lukea suosikkikirjojani uudestaan, koska aika monesta hyvästä kirjasta saa joka lukukerralla jotain uutta irti. Joskus ihan harmittaa, että maailmassa on niin paljon vielä lukemattomia kirjoja - se saa samojen kirjojen uudestaan lukemisen tuntumaan ajan tuhlaukselta!
Tässä kuitenkin sellainen kirja, jonka olen lukenut reilusti enemmän kuin kolme kertaa. Luulen, että jopa kolmetoista kertaa saattaa olla lähellä totuutta.
S.E Hintonin Me kolme ja jengi oli nuoruuteni suuri rakkaus, ja luin sen todellakin varmasti toistakymmentä kertaa jossain kymmenen ja kuudentoista ikävuoden välillä. Kirjan kertoja on Ponyboy, 14-vuotias rasvis joka asuu kahden isoveljensä Sodapopin ja Darryn kanssa, sillä poikien vanhemmat ovat kuolleet. Veljesten jengiin kuuluvat myös Johnny, ujo ja säikky poika sekä Dally, kovanaama jota kaikki vähän pelkäävät. Jännitystä jengin elämään tuovat yhteenotot kaupungin länsiosan rikkaiden snobbareiden kanssa.
Me kolme ja jengi kertoo ystävyydestä, välittämisestä, veljesrakkaudesta ja siitä, kuinka kovimmillakin kundeilla on herkät kohtansa. Se on koskettava, hauska, jännittävä ja vauhdikas kasvukertomus, joka ainakin teini-ikäisenä kolahti minuun kuin se kuuluisa metrinen halko. Tämäkin kirja pitäisi oikeastaan lukea uudestaan, niin lämpimiä muistoja alkoi herätä tätä kirjoittaessa.
(Muistin muuten senkin, että olin silloin nuorena vähän ihastunut Sodapopiin. Vieläköhän vanha lempi leiskahtaisi uusintaluvun myötä...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti