Aron Ralston on se kaveri, joka jäi ranteestaan jumiin kivenlohkareen ja kanjonin seinämän väliin 127 tunniksi, mistä Danny Boyle intoutui äskettäin tekemään leffan. En ole leffaa nähnyt, ja vähän ihmettelen miksi yritin lukea tätä kirjaakaan, kun ajatus kolmesta ja puolesta sadasta sivusta kiven kolossa jumittamista tuntui jo etukäteen melko raskaalta. Sitä se olikin, jaksoin noin kolmanneksen kirjasta ja sitten totesin että eiköhän tämä riitä, kun loppuratkaisukin on tiedossa. (Jos lukija ei sitä etukäteen tiedä, niin kirjan kuvat paljastavat miten jumiutuneelle kädelle kävi.)
Kaikki kunnia Ralstonille kirjan puuduttavuudesta huolimatta - pitää olla aika kova jätkä että tuollaisesta pinteestä selviää hengissä ja järjissään. Eikä kirjakaan varsinaisesti huono ole, nyt vain ei ollut sopiva hetki sille. Tykkään aina välillä lukea tällaisia tosielämän seikkailuja, esimerkiksi Jon Krakauerin kirjat Jäätäviin korkeuksiin ja Into the Wild (josta on myös tehty hieno leffa) ovat tosi hyviä. Ei mikään yllätys että myös Ralston mainitsee Krakauerin kirjat suosikeikseen.
Kirja on alun perin julkaistu nimellä Between a Rock and a Hard Place, mutta leffajulkisuuden ansiosta nimi on tässä painoksessa 127 Hours Between a Rock and a Hard Place.
Hassua muuten, että sanonnan suomalaisversio on englanninkielistä huomattavasti pehmeämpi - onhan puun ja kuorenkin välissä varmasti ahdasta mutta siinä molemmat materiaalit ovat jossain määrin joustavia, toisin kuin kallio ja kova paikka (mitä se sitten tarkoittaakin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti